Kaikella on syynsä.

Eipä sitä tainnut kukaan kysyä, mutta vastaan silti. Eli miksi blogini nimi on sama kuin tämän tarinan otsikko.

Jos ja kun olen isäni poika ja poikani isä, ei minullakaan ole mitään syytä vaatimattomuuteen. Jos tunnet edes jomman kumman, ymmärrät ehkä mitä tarkoitan. Muille tiedoksi että näillä molemmilla on itseluottamus kohdillaan ja vaatimattomuus tuntematon käsite. Eli toisin sanoen blogini nimi ei johdu siitä, että epäilisin kirjoitusteni laatua. Ei, vaan

kyseessä on henkilökohtainen kannanotto Suomen, suomalaisuuden ja varsinkin suomen kielen puolesta. Puhun, ymmärrän ja käytän vain suomea, se on minulle tärkeä. Yksi suomen kieleen oleellisesti liittyvä seikka on  suomen kielen aakkoset. Ja niihinhän kuuluvat luonnollisesti myös ä- ja ö-kirjaimet, joita ei kaikista kielistä löydy. Sitten kun esimerkiksi jonkun suomalaisen urheilijan nimeä väännetään kielellä, joihin nämä kirjaimet eivät kuulu, tulee vaikkapa Räikkösestä Raeikkoenen. Samalla logiikalla on blogini nimi Saeaelittaevaeae soenkoetystae. Aikas sekavaa, mutta kun pysytään suomessa, saa siitä selvää.

Siksi päätin, että blogini nimessä on mahdollisimman monta ä- ja ö-kirjainta. Koska nimeni on Santeri Salakari, ajattelin ihan tällä usein piilossa pysyvällä runollisella puolellani että myös blogini nimi on muotoa S... s... . Pohdinnan tuloksena syntyi sitten kyseinen nimi. Ja edelleen saman kaavan mukaan on blogiini ilmaantunut tuo minua kuvaava kuva. Koska en oikein itsekään tiedä olenko lintu vai kala, piti kuvassa ilmetä jollain tavalla molempia. Ja kuvanhan pitää siis luonnollisesti olla muotoa S...s... .Kuvassa on Siipisimppu. Kyseessä on kala, mutta nimen alku "Siipi" viittaa kyllä mielestäni myös lintuun. Kyseinen kala ei välttämättä ole kaikkein suomalaisimpia, mutta tämä yksilö kyllä asuu Suomessa. Tarkemmin kerrottuna Tampereella, Särkänniemen akvaariossa.

Kaikella on syynsä, ja monella asialla monta syytä. Muita syitä tai perusteluja kyseiselle nimelle on myös se, että toivoin nimen olevan sen verran erikoinen, ettei ole ihan heti pelkoa sen sekoittumisesta toisiin blogeihin. Lisäksi halusin nimestä sen verran ärsyttävän, että se herättäisi sitä kautta kiinnostusta. Itse olen tietysti vähän jäävi vastaamaan siihen että onnistuinko, mutta olen ainakin positiivisesti yllättynyt blogissani virailleiden lukumäärästä. Parhaillaan jo yli 50 päivässä.

Sitten kaiken tämän ylevän hymistelyn jatkoksi voin kertoa, että blogini nimi piti alun perin olla Hajatuksia. Totesin kuitenkin että joku oli ehtinyt ensin, siksi jouduin ottamaan käyttöön suunitelman B, jota tässä nyt olen yrittänyt puolustella.

Sitten vielä lyhyt katsaus otsikolla G43.3. Pieni jomotus oli päällä torstaiaamusta perjantaihin puolille päivin. Sen jälkeen loppui säryt kokonaan. Näyttää siis tällä hetkellä oikein hyvältä.