Jäin sairaslomalle 18.3.2014 (G43.3) ja töihin pitäisi mennä taas 19.5.2014, joten nyt ollaan suunnilleen tuon jakson puolivälissä. Päänsärkyjen kannalta pahin vaihe oli silloin heti alussa, kuten etukäteen tiesin odottaakin. Ensimmäinen viikko tai pari oli suoraan sanottuna kauheaa. Kovia särkyjä, jotka välillä kestivät pitkäänkin. Sitten tilanne parani melko nopeasti, jopa odotuksiani nopeammin. Nyt on sellainen vaihe ollut parisen viikkoa, että särkyjä tulee yhä harvemmin, ne ovat voimakkuudeltaan huomattavasti heikompia ja kestoltaan lyhyempiä, sellaiset ehkä 10-20 tuntia kerrallaan kuitenkin. Tähän mennessä pisin jakso ilman särkyjä on ollut noin neljä vuorokautta.

Sellaisen kevyen säryn aikana, joita säryt ovat viime aikoina olleet, pystyy tekemään muutakin kuin makaamaan pimeässä hiljaisessa huoneessa. Voi olla pystyssä ja touhuta melko paljon ihan normaaleja asioita. Pystyy lukemaan kirjaa, kunhan se on suhteellisen helppolukusta. Tarkoitan että teksti on sellaista, ettei tarvitse ponnistella ymmärtääkseen mitä siinä milloinkin tapahtuu. Eli joku ihan perusdekkari menee mukavasti. Pystyy katseleen telkkariohjelmia tai elokuvaa, pystyy surfaileen netissä, pystyy syömään normaalisti. Mitä sitten ei voi tehdä? Ei voi tehdä mitään suurta keskittymistä vaativaa. Eli ei voi vaikkapa tarkistaa veroilmoitusta, tai en uskaltaisi ajaa autoa, vaikka se tutulla autolla ja tutulla reitillä todennäköisesti hyvin onnistuisikin. En myöskään pysty juurikaan näitä kirjoituksia kirjoittelemaan, silloin kun on sellainen pikkusärky päällä.

Pienikin särky herkistää valolle ja varsinkin äänille tosi tehokkaasti. Kun on pieni särky päällä, ei tee mieli mennä ulos edes aurinkolasien kanssa, jos on vähänkin aurinkoinen päivä. Vielä pahempaa tekee kovat ja varsinkin äkkinäiset äänet. Jos joku kattaa pöytää jossa ei ole pöytäliinaa, tuntuu viereisessäkin huoneessa siltä kuin joku hakkaisi päätäni tosi voimallisesti.

Olen onnistunut välttämään lähes kaikki vältettävissä olevat migreenikohtaukset. Se on sitten eri asia, kuinka normaalia elämää olen elänyt. Ehkä sairaslomalla ei kuulukaan elää normaalielämää. Saunassakin kävin jo toisena sairasloman lauantaina. Join myös muutamia saunaoluita. Ei aiheuttanut kohtausta. Seuraavana lauantaina tein saman jutun, ja nyt seurauksena oli migreenikohtaus. Mutta koska en tiennyt johtuiko se saunasta vai oluesta vai tuliko muuten vaan, tein viime viikonloppuna testin. Perjantaina join olutta ilman saunaa, lauantaina puolestaan menin saunaan, mutta en juonut yhtään olutta. Tulos oli se, ettei kumpikaan aiheuttanut oireita. Eli jatkossa aion viettää lauantait ihan normaalisti saunoen saunaoluita unohtamatta.

Nukkuminen ja syöminen ovat molemmat melko kriittisiä tekijöitä migreenin suhteen. Olen pitänyt tunnollisesti huolen ettei nälkä pääse yllättämään. Siinä olen onnistunut hyvin, mutta siitä on tullut valitettavasti sellainen sivuseuraus, että paino on lähtenyt nousemaan. Alussa kadonneet muutamat kilot ovat tulleet takaisin korkojen kanssa. Kolme kertaa olen käynyt kävelylenkillä, mutta tarttis varmaan käydä joka päivä, niin ehkä se tekisi hyvää myös tuolle painon hallinnalle.

Nukkuminen on ollut vähän haastavampaa. Menen kyllä nukkumaan arkisin viimeistään puoli kymmeneltä, ja nousen säännöllisesti vähän ennen seitsemää, eli vaimon kanssa samaan aikaan. Tunteja siihen kertyy ihan riittävästi, mutta kun nukkuminen on välillä tosi huonoa, niin välillä on heti aamusta alkaen väsynyt, jolloin sitten päänsäryn todennäköisyys kasvaa oleellisesti. Selkounia en ole onnistunut näkemään, vaikka olen sitä vähän yrittänyt. Lottonumerot onnistuin kerran osittain yrittämällä unessa näkemään. Laitoin ne heti aamulla ylös, ja myös pelasin niillä numeroilla, mutta eipä tärpännyt. Eivät ole siis uneni vieläkään enneuniksi muuttuneet. Nyt täydenkuun aikaan nukkuminen tietysti sujuu kaikkein huonoimmin. Toisaalta taas keskellä yötä, kun on pimeää ja hiljaista, on kaikkein helpointa ajatella. Esimerkiksi lähes kaikkiin näihin kirjoituksiini olen saanut alkuidean juuri noina huonosti nukuttuina öinä.

Välillä päänsärky alkaa ilman mitään tunnistetavissa olevaa syytä. Niille vaan ei voi mitään, onneksi nämä ovat nyt kuitenkin selkeästi harventuneet. On ihan mielenkiintoita nähdä miten sairasloman toinen puolisko sujuu. Jos veikata pitäisi aikaisempien kokemusten perusteella, voisin kuvitella että tilanne vielä viikon pari paranee, kunnes sitten viimeistään viimeisen viikon aikana ne alkavat taas lisääntyä. Siihen on selkeä syy. Stressi on yksi selkeä migreenin aiheuttaja, ja kun töihin meno lähenee, alkaa se sitten todennäköisesti stressata jo etukäteen. Aika näyttää, käykö näin. Toinen vaaratekijä, joka on kohta myös mahdollinen, on ukonilma. Jos ukkonen tulee lähellekään, on se aivan varma migreenin laukaisija. Mutta täytyy toivoa ettei ihan niin lämpöisiä ilmoja vielä tulisi, että alkaisi olla vaaraa ukonilmoista.

Nyt tulevana viikonloppuna eli siis Pääsiäisenä olen luvannut itselleni "pitää lomaa sairaslomasta". Eli toisin sanoen jos päänsärky yllättää, otan lääkkeen. On ihan hyvä tässä vaiheessa testata miten kohtauslääke toimii, toivottavasti taas normaalisti. Testausta tärkeämpi syy on kuitenkin se, että oli jo aikaa sitten sovittu Ylöjärveläisten ystävien tulosta meille käymään. En halua sitä missään tapauksessa perua, ja haluan myös olla mukana ihan normaalissa viikonlopussa ilman että tarvitsisi koko ajan miettiä mistä mahdollisesti saan päänsäryn. Ystävien näkeminen on aina sellainen piristävä ja hieno tapaus, että sitä on mukava odottaa etukäteen, ja sen voimalla jaksaa taas sitten pitkään eteenkin päin.

Hyvää Pääsiäistä kaikille tasapuolisesti!