Ei harrastuksen tarvitse olla kallis. Ilmaiseksikin voi harrastaa. Tosin tämä harrastus on aika hullu, eivätkä kaikki tätä harrastavat edes uskalla "tulla ulos kaapista" ja myöntää tätä harrastavansa.

En tiedä onko joku keksinyt tälle harrastukselle nimen. En ainakaan ole kuullut. Tämä harrastus menee yksinkertaisuudessaan niin, että katsellaan autojen rekisterikilpiä. Niitä katsellaan alkuun niin kauan, että vastaan tulee rekisterikilpi, joka päättyy numeroon yksi. Siis esimerkiksi IJL-1 (kyseistä Mersua ajelee muuan Ilkka Juhani Lipsanen). Tähän ei kelpaa vaikkapa MLK-251, vaikka se toisaalta päättyy numeroon yksi. Tässä kuitenkin haetaan ensin "pelkkää " ykköstä. Ja yllätys yllätys, sitten kun on bongattu numero yksi, on seuraavaksi vuorossa numero kaksi. Ja siitä se lähtee. Uusi harrastus. Yksinkertaisen nerokasta, kuten lähes kaikki hyvät keksinnöt.

Sääntöjä voi kukin tarkentaa oman mieltymyksensä mukaan. Ja jos huijaat, niin huijaat luonnollisesti vain ja ainoastaan itseäsi. En ainakaan ole kuullut, että tästä joku olisi minkäänlaista kilpailuversiota kehitellyt. Niistä säännöistä, jotka siis itse päätät, kannattaa miettiä ainakin että hyväksyykö kaikki autot. Minä ainakin kelpuutan henkilöautojen lisäksi kaikki muutkin, eli kuorma-autot, linja-autot, mopoautot jne. Minä hyväksyn myös moottoripyörät, traktorit ja kaikki muutkin rekisteröidyt  tiellä liikkuvat koneet. Sitten kannattaa ehkä pohtia, hyväksyykö esimerkiksi etsiessään numeroa 45, rekisterikilven jossa on numero 045. Ainakin virolaisissa rekisterikilvissä numero voi alkaa nollalla, ja näitä virolaisia autoja  meilläpäin liikkuu melko tiheään. Itse olen nuo hyväksynyt. Muutenkaan ei säännöistä kannata tehdä itselleen liian vaikeita, sillä tämä etenee joka tapauksessa hyvin hitaasti.

Alkuun, kun etsii noita pikkunumeroita, siis alle sadan, oppii kyllä nopeasti millaisia autoja kannattaa katsoa sillä silmällä. Voin antaa pari vinkkiä. Helpoin on numero yksi. Se toistuu niin monessa ostetussa rekisterikilvessä. Eli kannattaa katsella uusia ja vähän arvokkaampia autoja. Niistä ne ostokilvet yleensä löytyvät. Amekkiraiset autot, varsinkin vanhemmat, sisältävät usein rekisterikilven jossa on yksi- tai kaksinumeroinen luku rekkarissa. Samoin monissa maastureissa on sama juttu. Ja tietysti jos näkee riittävän vanhan auton, on mahdollista että siinä on alkuperäinen vanha rekkari, jossa ei ole kuin korkeintaan pari numeroinen luku lopussa. Kun on päässyt sataan asti, homma  vähän vaikeutuu, kun hakemasi numero voi olla melkein missä vain.

Jotkut numerot ovat helpompia etsiä kuin toiset. Tuo ykkönen on ainakin täälläpäin erittäin yleinen. Minulla on ennätys että olen nähnyt seitsemän kappaletta autoja, joissa on tuo ykkönen, saman päivän aikana. Yksi hyvin yleinen numero on 777. Samoin kaikki muut, joissa on kolme samaa numeroa peräkkäin. Mutta sellainen sormituntuma minulla on, että kaikkein yleisin numero olisi 501. Voin tietysti olla väärässäkin, mutta noita tuntuu vilisevän joka paikassa. Liekkö sitten kaikki Dartsin harrastajat sellaisen itselleen hommanneet, vai mistä johtuu.

Tämä harrastus sopii luonnollisesti parhaiten niille, jotka joutuvat paljon maanteillä liikkumaan. Samoin tämä toimii jollain lailla lasten viihdykkeenä pitkillä matkoilla. Lasten kärsivällisyys tosin on yleensä melko rajoitettu, mutta voihan sitä vaikka pistää kisan pystyyn kuka löytää ekana ykkösen. Tai vaikka minkä hyvänsä kolme samaa numero samassa rekkarissa.

Itse kuulin tästä hullutuksesta jostain radio-ohjelmasta, jossa haastateltiin eri ihmisiä heidän älyttömistä harrastuksistaan. En heti innostunut, mutta jotenkin se jäi  mieleen itämään. Sitten vaan tajusin jossain vaiheessa vähitellen jääneeni koukkuun. Talvella, kun on pimeää ja rekkarit usein lumen peitossa, eteneminen on hitaampaa. Kesällä ruuhkassa ajellessa mahdollisuudet ovat paljon paremmat. Välillä löytää numeroita useita viikossa, joskus jopa monta samana päivänä. Välillä on tullut myös vastaan tilanteita että jotain tiettyä numeroa hakee kuukausikaupalla. Olen harrastanut tätä useita vuosia, enkä ole tuon (katso otsikko) pidemmälle päässyt. Tällä vauhdilla en koskaan tule loppuun asti pääsemäänkään, mutta eipä kai sen väliä.

Huonoja puolia tässä harrastuksessa on ainakin kaksi. Jos olet itse kuskina ja tiiraat liian innokkaasti rekkareita, saattaa joissain tilanteissa liikenneturvallisuus vaarantua. Ajele siis varovasti. Toinen huono puoli on se, että jos myös kotipuolessa ajellessasi katselet vain rekkareita, voi monta tuttua kuskia jäädä epähuomiossa huomaamatta. Pitävät sitten sinua ylpistyneenä, kun et enää edes moikkaa....