Keväällä, kun olin sairaslomalla ja kova tarve kirjoittaa monta päivitystä tähän blogiin joka viikko, pidin listaa aiheista joista voisi jutun juurta keksiä. Jossain vaiheessa olin sitten taas tätä listaa päivittämässä, eli poistin niitä mistä olin jo kirjoittanut, ja lisäilin muutaman uuden odottamaan vuoroaan. En meinannut millään keksiä aiheita, ja ajattelin sitten tuskastuneena, että tarinaahan nyt voi kirjoittaa ihan mistä vaan, vaikkapa varpaan kynsistä. Niinpä sitten lisäsin listaan aiheeksi "Varpaan kynnet". No nyt on tullut aika tarttua tuohon aiheeseen, ja syy selviää varmaan aika hyvin oheisesta kuvasta.

Saulin%2520varpaat-normal.jpg

 

Oikein nätit varpaathan ne siinä. Ja ihan omat. Varsinkin nuo isovarpaat on melko tyylikkäät, vai mitä? Se tummahko väri niissä ei ole kynsilakkaa, vaan väri tulee kyllä sieltä kynnen alta. Jaa että mitenköhän noin komeat kynnet saa aikaiseksi? No helposti, taidanpa sen tässä niille kertoa, jotka eivät asiaa vielä tiedä.

Siihen tarvitaan pikkuisen liian pienet viime vuosituhannella ostetut lenkkarit, Rukatunturi, ja "pieni" eksyminen. Eli olimme kesällä, Heinäkuussa, Rukatunturin kupeessa lomailemassa. Perhe kävi suunnistuskilpailuissa, ja minä sitten vaeltelin lähimaastossa itsekseni. Tuosta reissusta olen tässä aikaisemmin muutaman tarinan kertoillutkin. Ei noihin varpaisiin mielestäni niin kovin paljon siellä patikoidessa sattunut, tosin päivä päivältä enemmän. Viimeisenä päivänä jätin sitten kyllä jo vaeltulut väliin, alkoi siinä vaiheessa olla kipu kenkiä jalkaan laittaessa jo sen verran kova.

Nyt olen sitten tässä odotellut että koskahan nuo kynnet irtoavat, vai irtoavatko ollenkaan. Oikeanpuoleinen jo sen verran heiluu, että riittäisi varmaan paljain jaloin ollessa yksi sellainen napakka potku vaikkapa kiviseinään, niin eiköhän se siitä lähtisi...

Taidan investoida ennen ensi kesän vaelluksia uusiin jalkineisiin. Luulisin, että kannattaa.