Lomat ovat elämäni ehdoton suola. Niitä on mukava etukäten suunnitella ja odottaa. Arjen välillä raskaatkin päivät sujuvat mukavammin, kun on jotain mitä odottaa. Nyt olen talvilomalla perheen kanssa, ja kertoilen vähän miten tämä pitkään odotettu loma sujuu.

Päätimme jo hyvissä ajoin viime vuoden syksyllä, että tulemme jälleen lasten talvilomaviikoksi Leville. Varasimme mökin, ja otimme aivan saman mökin kuin viime vuonnakin, koska tämä sattui olemaan vapaana. Ja mikä tärkeintä, tähän mökkiin saa ottaa myös koiran mukaan, kun meillä on nykyään tuo Timi, vajaa viikko sitten 8 kuukautta täyttänyt Shetlanninlammaskoira.

Lapset lintsasivat (rehtorin luvalla) perjantain, joten lähdimme liikkelle jo perjantaiaamuna. Vaimolla on aina perjantait vapaat, ja minä pidin sen päivän ylityövapaata. Ajoimme perjantaina Ouluun asti. Pidimme matkalla pari taukoa, ja koska sääkin oli hyvä, sujui matka ihan mukavasti. Timikin pärjäsi ihan hyvin, vaikkei ollut näin pitkää päivämatkaa ennen autossa kulkenutkaan.

Oulussa yövyimme Kotimaailman asunnosa, kolme huonetta, keittiö, sauna ja parveke. Koirat salittuja. Itselleni tämä Kotimaailma oli uusi tuttavuus. Homma toimii nin että tämä firma välittää ihan normaaleja asuntoja vuokralle vähintään vuorokaudeksi kerrallaan. Hinta ei ollut paha, 139 euroa yöltä. Asunto on siis täysin kalustettu, ja hintaan kuuluu myös pyyhkeet, lakanat ja loppusiivous. Roskat pitää viedä ulos ja astiat tiskata, mutta ei sen kummemmin tarvitse itse siivota. Avaimen sai läheiseltä R-kioskilta, ja lähtiessä sen voi jättää pöydälle yhdessä allekirjoitetun vuokrasopimuksen kanssa. Ihan kätevä homma. Tuli mieleen että jos joskus tarvitsee tilapäisesti asuntoa vaikkapa kodissa olevan remontin vuoksi, niin tämä voisi olla ihan hyvä vaihtoehto. Vuokrakin tippuu huomattavasti, jos viipyy pitempään, ja on sovittavissa tapauskohtaisesti.

Timille tuo Oulun paikka ei tuntunut olevan kovin mieluisa. Asunto oli viidennessä kerroksessa, joten hissillä täytyi mennä. On Timi ennenkin hississä ollut, mutta selvästi se sitä vielä vierasti, eikä oikein tuntenut itseään rentoutuneeksi. Samoin tuo kerrostaloasunto oli Timin mielestä jotenkin outo ja jännittävä. Se ravasi huoneesta toiseen, eikä oikein osannut rauhoittua. Ei edes sen lelut jaksaneet kiinnostaa. Ei se kuitenkaan haukkunut tai tehnyt mitään luvatonta, mutta oli kuitenkin lähes koko ajan jotenkin levoton.

Poikamme onnistui hukkaamaan pankkikorttinsa jo perjantain ensimmäisellä taukopaikalla. Se oli jo toinen pankkikortti joka pojalta katosi tämän ensimmäisen vuoden aikana jolloin hän on sen käyttöä opetellut. Oulussa poika sitten pudota muksahti sängystä ennen seitsemää aamulla. Onneksi ei ollut kerrossänky. Sen jälkeen ei sitten kukaan saanut enää nukutuksi, joten olimme lauantaiaamuna taas hyvissä ajoin liikenteessä.

Lauantain ajomatka oli enää vähän reilut viisi tuntia, joten se tuntui edellisen päivän jälkeen ihan kohtuulliselta. Sää oli edelleen hyvä. Yöllä ollut lumisade oli lakannut, ja aurinkokin alkoi paistaa. Lämpötila oli kyllä sitten vähän viileämpi. Yksi pojan kaveri joka oi ehtinyt Leville jo perjantai-iltana, laitteli pojalle viestiä että lauantaiaamuna oli Levillä heidän mökin mittarissa 28 astetta pakkasta. Iltapäivällä kun itse sinne pääsimme, oli pakkasta enää vähän vajaat 20 astetta. Ihan tarpeen kylmältä sekin tuntui, kun ei olla tänä talvena juurikaan pakkasiin totuttu. Varsinkin koira oli ihmeissään kylmyydestä, nosteli tassujaan eikä suostunut vapaaehtoisesti kovin pitkään pihalla olemaan.

Mökki oli siis vanha tuttu, joten tuntui edellisen päivän vuokrakämpän jälkeen kuin olisi kotiin tullut. Kummallista kyllä myös Timi oli heti kuin kotonaan. Edelliseen iltaan verrattuna se oli hyvin rauhallinen, rentoutunut ja jopa leikkisä. Sama lelu joka ei Oulussa sitä yhtään kiinnostanut, oli nyt sen hampaissa jatkuvasti, ja sitten se tökki sillä meitä jalkaan, että nyt leikitään. Ehkä koira jotenkin vaistosi että nyt ollaan perillä. Kannoimme kaikki kassit ja nyssäkät sisälle, joten tuttuja hajujakin oli nyt mökissä runsaasti. Varmaan omakin käytös oli meillä erilainen kuin Oulun yöpymispaikassa . Ainot mistä Timi ei oikein tykännyt, oli iltaa kohti jälleen kiristynyt pakkanen.

Ensimmäinen yö mökissä sujui mukavasti. Kukaan ei pudonnut sängystä, ja varmaan kaikki nukkuivat paremmin kuin edellisenä yönä. Aamulla (sunnuntai) oli pakkasta enää sellaiset 16 astetta, joten vaimo ja lapset lähtivät innolla rinteisiin. Vaimo kuitenkin epäili että tarkeneeko koko päivää lasketella, mutta lapset olivat intoa täynnä. Heitin heidät autolla eturinteen juurelle, josta sai ostettua heille hissi- ja skibussi liput. Kallista lystiä kuudeksi päiväksi, viisisataa euroa ei ihan riittänyt. Itse jatkoin sitten matkaa kaupan kautta takaisin mökille. Lähdimme Timin kanssa patikoimaan. Innokkaasti se lähti ulos, mutta jo vartin päästä se alkoi nostella tassujaan ja valittaa että on kylmä. Itse taas olin laittanut vaatetta päälle vähän liikaakin. Pakkasta oli vielä 15 astetta, mutta ei se minusta kylmältä tuntunut kun ei tuullut yhtään. Varmaan Timikin olisi muuten hyvin tarjennut, mutta kun kerran tassuja paleli, niin tulimme jo puolen tunnin jälkeen takaisin mökille. Timi alkoi torkkua sohvalla, ja minä sitten kirjoittelin tämän tarinan. Kunhan pakkanen varmaankin iltapäivällä vähän hellittää, lähdemme sitten Timin kanssa uudelleen patikoimaan. Jos vaikka pääsisimme vähän pidmmälle.